Mihin Ranskan oikeusjärjestelmiin yleinen tietosuoja-asetus vaikuttaa?

”Rekisterinpitäjä on oikeushenkilö (yritys, kunta jne.) tai luonnollinen henkilö, joka määrittää käsittelyn tarkoitukset ja keinot eli tavoitteen ja tavan, jolla käsittely suoritetaan” (CNIL)

GDPR koskee kaikkia organisaatioita, sekä julkisia että yksityisiä, jotka käsittelevät henkilötietoja omaan lukuunsa tai omasta puolestaan, joten:

• • Että se on sijoittautunut Euroopan unionin alueelle,

• • Tai että sen toiminta kohdistuu suoraan Euroopan asukkaisiin.

Ranskassa on useita erilaisia yksityisiä, julkisia ja yhdistysmällisiä oikeudellisia rakenteita. Tässä on ei-tyhjentävä luettelo tärkeimmistä kyseessä olevista rakenteista.

YKSITYISET OIKEUDELLISET RAKENTEET

1. Yksityisyrittäjä (EI)

2. Yhden jäsenen rajavastuuyhtiö (EURL)

3. Osakeyhtiö (SARL)

4. Julkinen osakeyhtiö (PLC)

5. Yksinjäseninen yksinkertaistettu osakeyhtiö (SASU)

6. Yksinkertaistettu osakeyhtiö (SAS)

7. Avoin yhtiö (SNC)

8. Kommandiittiyhtiö (SCS)

9. Kommandiittiyhtiö, jolla on osakkeita (SCA)

10. Osuuskunta- ja osallistava yhteiskunta (SCOP)

11. Siviilikiinteistöyhtiö (SCI)

12. Osakeyhtiö (SELARL)

JULKISET OIKEUDELLISET RAKENTEET

1. Julkinen hallintolaitos (EPA)

2. Julkinen teollinen ja kaupallinen laitos (EPIC)

3. Sekatalousyritys (SEM)

4. Paikallinen julkinen osakeyhtiö (SPL)

5. Kunnan julkinen laitos / kaupungintalo (EPC)

YHDISTYKSEN OIKEUDELLISET RAKENTEET

1. Liittovaltio

2. Yhdistyslaki 1901

3. Yleishyödylliseksi tunnustettu yhdistys (ARUP)

4. Yleishyödyllinen yhdistys (AIG)

5. Kulttuuriyhdistys

6. Urheiluseura

7. Hyväntekeväisyys

8. Ammattiliitot

PAIKALLISVIRANOMAISET

Perustuslain 72 artiklassa säädetään erityyppisten paikallisviranomaisten olemassaolosta:

1. Kunnat,

2. Osastot,

3. Alueet,

TALOUDELLISET ETURYHMÄT

1. Taloudelliset etuyhtymät.

YKSITYISET OIKEUDELLISET RAKENTEET

Yksityiset oikeushenkilöt ovat yksityishenkilöiden tai oikeushenkilöiden perustamia yhteisöjä, jotka harjoittavat kaupallista, teollista tai käsityötoimintaa. Ne voivat olla yhteisöveron (IS) tai tuloveron (IR) alaisia. Julkiset oikeushenkilöt ovat valtion tai paikallisviranomaisten perustamia yhteisöjä, jotka suorittavat yleishyödyllisiä tehtäviä. Niihin sovelletaan erityisiä valvontaa ja rahoitusta koskevia sääntöjä.

Jokaisen niistä on noudatettava GDPR:ää – yleistä tietosuoja-asetusta – erityisesti siksi, että ne säilyttävät kaikkien työntekijöidensä tietoja palkkakuittien laatimiseksi, ja valtaosan heistä osalta tämä riippuu heidän toiminnastaan ja käsiteltävien tietojen arkaluonteisuudesta.

JULKISET OIKEUDELLISET RAKENTEET

Julkiset oikeusrakenteet ovat valtion tai paikallisviranomaisten yleishyödyllisten tehtävien suorittamiseksi perustamia oikeushenkilöitä. Ne eroavat yksityisistä oikeusrakenteista useiden erityispiirteiden perusteella, mukaan lukien:

• Julkinen tarkoitus: Julkisten oikeudellisten rakenteiden pääasiallisena tehtävänä on täyttää valtion tai paikallisviranomaisten määrittelemä yleisen edun mukainen tehtävä. Niiden on siis palveltava yleistä etua eikä yksilön tai yksilöryhmän etua.

• Julkinen valvonta: Julkiset oikeudelliset rakenteet ovat julkisen valvonnan alaisia, jota harjoittavat valtion elimet tai paikallisviranomaiset. Tämän valvonnan tarkoituksena on taata julkisten varojen asianmukainen käyttö ja yleisen edun mukaisen tehtävän noudattaminen.

• Julkishallinto: Julkisia oikeudellisia rakenteita hallinnoivat valtion tai paikallisviranomaisten nimittämät henkilöt, eivät osakkeenomistajat tai yksityiset omistajat. Siksi niihin sovelletaan erityisiä hallintosääntöjä, joiden tarkoituksena on varmistaa läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus.

• Julkinen rahoitus: Julkiset oikeudelliset rakenteet rahoitetaan pääosin julkisilla varoilla, jotka tulevat valtiolta tai paikallisviranomaisilta. Ne voivat hyötyä myös lahjoituksista ja tuista, mutta niiden pääasiallinen rahoitus on edelleen julkista.

• Julkinen vastuuvelvollisuus: Julkiset oikeudelliset rakenteet ovat vastuussa julkisten varojen asianmukaisesta käytöstä ja yleisen edun mukaisen tehtävänsä täyttämisestä. Niitä voidaan asettaa syytteeseen, jos ne eivät täytä näitä velvoitteita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että julkisten oikeudellisten rakenteiden pääasiallisena tehtävänä on yleishyödyllisten tehtävien suorittaminen, ne ovat julkisen valvonnan alaisia, niitä hallinnoivat valtion tai paikallisviranomaisten nimittämät henkilöt, ne rahoitetaan pääosin julkisilla varoilla ja ne ovat vastuussa näiden varojen asianmukaisesta käytöstä ja tehtävänsä toteuttamisesta.

YHDISTYKSEN OIKEUDELLISET RAKENTEET

Jokaisella yhdistys- tai liittotyypillä on omat erityispiirteensä toimintasääntöjen, vastuiden, rahoituksen jne. suhteen, ja ne on valittava yhdistyksen tavoitteiden perusteella. Jokaisen niistä on noudatettava GDPR:ää – yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), ja tällä voi olla ratkaiseva merkitys käsiteltävien tietojen arkaluonteisuuden mukaan.

Nämä yhdistysoikeudelliset rakenteet ovat yksityishenkilöiden tai oikeushenkilöiden perustamia oikeushenkilöitä, joiden tavoitteena on edistää voittoa tavoittelemattomia tavoitteita ja toteuttaa hankkeita tai toimintaa eri aloilla, kuten kulttuurin, urheilun, solidaarisuuden, ympäristön jne. Ne eroavat julkisista ja yksityisistä oikeusrakenteista useiden erityispiirteiden perusteella, mukaan lukien:

• Yhdistymisvapaus: Oikeudelliset yhdistysrakenteet luodaan jäsentensä vapaan jäsenyyden perusteella ilman, että niiden tarvitsee hankkia etukäteen lupaa valtiolta tai muulta viranomaiselta. Tämä vapaus on kirjattu kansainvälisiin ja kansallisiin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskeviin teksteihin.

• Voittoa tavoittelematon: Yhdistysten oikeudelliset rakenteet pyrkivät puolueettomiin päämääriin ilman voittoa jäsenilleen tai johdolleen. Kaikki niiden toiminnasta syntyvät voitot on investoitava uudelleen niiden tavoitteiden saavuttamiseen.

• Autonomia: Yhdistysrakenteita hallinnoivat niiden jäsenet, joilla on paljon autonomiaa toimintansa järjestämisessä, resurssiensa hallinnassa ja strategiansa määrittelyssä.

• Läpinäkyvyys: Oikeudellisiin yhdistysrakenteisiin sovelletaan avoimuussääntöjä, joiden tarkoituksena on taata niiden resurssien asianmukainen hallinta ja päätösten laillisuus. Niiden on erityisesti pidettävä säännöllistä kirjanpitoa, julkaistava tilinpäätöksensä ja raportoitava toiminnastaan jäsenilleen.

• Vastuu: Oikeudelliset yhdistysrakenteet ovat vastuussa toimistaan ja päätöksistään jäsenilleen, mutta myös kolmansille osapuolille, joiden kanssa ne saattavat työskennellä. Heitä voidaan asettaa syytteeseen, jos he tekevät virheen tai laiminlyövät velvollisuutensa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhdistysoikeudelliset rakenteet pyrkivät voittoa tavoittelemattomiin tavoitteisiin, ne luodaan jäsentensä vapaan jäsenyyden pohjalta, niillä on laaja autonomia hallinnossaan, niihin sovelletaan avoimuussääntöjä ja ne ovat vastuussa toimistaan ja päätöksistään.

PAIKALLISVIRANOMAISET

Ranskassa alueellinen viranomainen on julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka käyttää alueellaan tiettyjä valtion sille siirtämiä toimivaltuuksia.

Perustuslain 72 artikla säätää paikallisviranomaisten olemassaolosta; ne tekevät "päätöksiä kaikista niistä toimivaltuuksista, jotka voidaan parhaiten toteuttaa niiden tasolla".

Sama artikla määrää, että nämä yhteisöt hallinnoivat itseään vapaasti vaaleilla valittujen valtuustojen kautta. Niillä on siten oikeudellinen ja taloudellinen autonomia, mutta vain lain myöntämät hallinnolliset valtuudet.

Paikallisviranomaiset eroavat muista julkisista oikeudellisista rakenteista useiden erityispiirteiden perusteella, erityisesti:

• Läheisyys: Paikallisviranomaiset ovat paikallisia rakenteita, jotka ovat mahdollisimman lähellä kansalaisten tarpeita. Ne vastaavat paikallisten julkisten palvelujen, kuten aluesuunnittelun, koulutuksen, kulttuurin, urheilun, terveydenhuollon, liikenteen jne., tarjoamisesta.

• Autonomia: Paikallisviranomaisilla on tietty autonomia hallinnossaan ja organisaatiossaan, vaikka se olisikin lain rajoittamaa. Ne voivat siten määritellä paikallisen politiikkansa ja hyväksyä alueelleen mukautettuja sääntöjä.

• Valittava luonne: Paikallisviranomaisia johtavat paikalliset vaaleilla valitut virkamiehet, jotka kansalaiset valitsevat paikallisvaaleissa. Nämä valitut virkamiehet ovat vastuussa paikallisviranomaisen johtamiseen liittyvien tärkeiden päätösten tekemisestä.

• Rahoitus: Paikallisviranomaisilla on oma budjettinsa, joka koostuu pääosin paikallisista veroista (kiinteistövero, asuntovero jne.) ja valtion avustuksista. Ne voivat myös kerätä omia tulojaan tarjoamiensa julkisten palvelujen perusteella.

• Yhteistyö: Paikallisviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä keskenään yhteisten toimien toteuttamiseksi, laitteiden tai palveluiden jakamiseksi tai resurssien yhdistämiseksi. Tätä yhteistyötä voi tapahtua kuntien välisellä, osastojen välisellä, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että paikallisviranomaisten tehtävänä on tarjota paikallisia julkisia palveluja, niillä on tietty autonomia hallinnossaan ja organisoinnissaan, niitä johtavat paikalliset vaaleilla valitut virkamiehet, niillä on oma budjettinsa ja ne voivat tehdä yhteistyötä keskenään.

TALOUDELLISET ETURYHMÄT ja GDPR

Taloudellinen etujärjestö on oikeushenkilöllisyys, jonka jäsenet (joita on oltava vähintään kaksi) voivat yhdistää osan toiminnastaan kehittääkseen, parantaakseen tai lisätäkseen näiden toimintojen tuloksia säilyttäen samalla yksilöllisyytensä. Ryhmällä voi olla siviili- tai kaupallinen tarkoitus. Tämä yhtiön ja yhdistyksen välinen välirakenne, jonka ainoa tarkoitus voi olla jäsentensä toiminnan laajentaminen, perustettiin 23. syyskuuta 1967 annetulla asetuksella2, joka on nyt sisällytetty kauppalakiin artikloissa L251-1 [arkisto] ja sitä seuraavissa pykälissä.

Taloudellinen yhteenliittymä kirjataan kirjalliseen asiakirjaan, joka sisältää tietyn määrän tietoja, ja se on rekisteröitävä kauppa- ja yhtiörekisteriin (RCS).

Taloudellisen etuyhtymän jäsenet ovat yhteisvastuullisesti vastuussa veloista, mikä poistaa osan sen koroista ja vaikeuttaa sen käyttöä.

Taloudellisella etuyhtymällä on kuitenkin etunaan, että siihen sovelletaan erittäin joustavia oikeudellisia sääntöjä, erityisesti sen osakepääoman (mahdollisuus perustaa ilman pääomaa), sen tarkoituksen (joka voi olla siviili- tai kaupallinen) tai sen organisaatiotapojen osalta. Taloudellisen etuyhtymän tarkoituksen laatimiselle on annettava suuri merkitys, koska ryhmä sitoutuu kolmansiin osapuoliin kaikkien johtajiensa toimien kautta, jotka kuuluvat tämän yritystarkoituksen piiriin.

Taloudellisen etuyhtymän valinta hankkeen yhteydessä on tehtävä varoen, se rajoittaa tarvittaessa myöhemmin tapahtuvan hajauttamisen mahdollisuuksia, ja lisäksi yrityksen nimen mahdollisen muutoksen kustannukset ovat yleensä verotuksellisesti kohtuuttomat.

GIE koostuu useista yrityksistä. Tämän ryhmän rekrytoima henkilö työskentelee osa-aikaisesti näissä yrityksissä.